Thursday, January 11, 2007

Askelmerkkejä kahdelle tanssijalle

Tarinoiden nimiä on vaikea keksiä. Yksinäytöksinen fantasia kahdelle tanssijalle ei suostu kiteytymään kahteen-kolmeen sanaan. Tanssiteosten nimet ovat yleensä hyviä. Teoksista ja tanssijoista kertovien kirjojen nimet yleensä eivät. Tarinassa tanssijat esittävät teoksen Ritari Siniparran linna, mutta sen niminen kertomus on jo olemassa eikä sitä paitsi kuvaa tarinan koko sisältöä.
Rakastunut tanssija haparoi ja kaatuu piruetit, tuijottaa onnellisena seinille ja juoksee treenien jälkeen portaat alas. Syysnäytöksessä kohtaavat tanssiteoksen tarina ja tanssijan oma elämä. Rakkaus-sanaa en kuitenkaan kirjan nimeen kelpuuta Syksy kirjan nimessä viittaa liikaa vanhuuteen ja kuolemaan, mutta tanssija-aiheinen nimikään ei ole tullakseen.
En keksi, en keksi millään.
Töissä kuusikymppiset miestoimittajat muistelevat kouluaikojaan. Yhden koulukaveri oli erotettu koulusta kahdeksi viikoksi, kun se oli mennyt kihloihin. Toinen kertoi, miten Helsingissä rikkailla tytöillä oli isot asunnot, joissa mahtui pitämään koulutanssiaisia.

5 comments:

  1. Mitkä taloudelliset etuoikeudet? Ainoa, mikä mulle tulee mieleen on perhe-eläke. Ja sitäkin saa vasta kun avioliitto on jo purkautunut. Jos saa sitäkään, jos yhteisiä lapsia ei ole.

    Minusta isyyden tunnustamisessa on jokin logiikka: tajuaapa isä, että joutuu tosiaan vastuuseen lapsesta ainakin 18 vuodeksi, vaikka paljastuisi, että lapsi on biologisesti jonkun toisen (on melkein mahdotonta muuttaa juridista isyyttä kun se kerran on tunnustettu). Kummallisempaa on se, ettei avioliitossa olevia pistetä samaan syyniin.

    Onko sillä y-kromosomin alkuperällä sitten oikeasti niin hirveästi väliä onkin sitten jo toinen juttu..

    -Kaisa Å. kävi täällä-

    ReplyDelete
  2. Whoops.. Se oli kyllä tarkoitettu tohon toiseen...

    -k-

    ReplyDelete
  3. Lainsäädännössä on periaatteessa määrätty "avioliitonomaisessa shteessa" eläville samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitossakin, ne ovat suuremman paperinpyörittelyn takana. Ja suhteen purkautuessa sekään ei välttämättä päde, en tunne tarkkaan noita pykäliä mutta esimerkiksi Pyanna ei saa elatusmaksuja, eikä kunnalta elatustuea koska mies ei ole elatusvalvollinen. Ja kaikki avioliittolait koskevat vain heteropareja, samansukupuoliset eivät saa mitään turvaa, oli niillä lapsia tai ei.

    ReplyDelete
  4. Sä et vastaa mun kysymykseen. Vai onko sun mielestä taloudellinen etuoikeus, että samassa taloudessa asuva puoliso osallistuu lasten elatukseen (mikä taas ei koske vain avioliitossa eläviä, saati vain heteroja)? Tuo Pyannan tilanne on kieltämättä tosi epäreilu ja kummallinen, mutta oletko varma ettei noin olisi voinut käydä jos takana olisi ollut avioliitto?

    Ja kaikki avioliittolait eivät koske vain heteroja, jos parisuhteen rekisteröimistä pitää rinnasteisena avioliitolle, joskin moni koskee (esim. perheen sisäinen adoptio ja puolison nimen ottaminen to straight couples only).

    Mutta oikeastaan mua kiinnosti, että onko avioliitosta mitään taloudellista hyötyä verrattuna avoliittoon.


    -K-

    ReplyDelete
  5. OK, mä ilmaisin itseäni epäselvästi. Siis taloudelliset oikeudet = suhteen purkautuessa. Niin kauan kuin suhde kestää pysyy kuivilla, naimisissa tai ei...

    ReplyDelete