Lapsi on oppinut jokeltamaan ja on nyt neljättä päivää poikkeuksellisen hyväntuulinen. Samalla hänen vuorokausirytminsä on siirtynyt iltapainotteisemmaksi, niin että hän nukahtaa yöunille vasta puoli yhden maissa, mikä tietää lyhyitä yöunia yleensä seitsemän-kahdeksan välissä heräävälle M:lle. Ehkä lapsi pyrkii näin sijoittumaan paremmin vanhempien elämänrytmiin, nyt kun hän pystyy omalla tavallaan osallistumaan keskusteluun: vastaamaan gaa ja guu -äänteillä, kun aikuinen puhuu tai laulaa. Itse nukuin tänään yhteentoista, herättyäni välillä pitkin aamua syöttämään, enkä ole yhtään vähemmän väsynyt kuin muinakaan aamuina. Katkonaisella yöunella selviää jotenkin, mutta mitään pitkäjänteistä keskittymistä vaativaa on turha yrittää tehdä.
Ryhdyin lukemaan Arthur C. Clarken novelleja, vasta nyt, voisi sanoa. Aiemmin olin lukenut vain Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä, mutta Tuuli auringosta -kirjan novellit ovat yhtä hyviä. Nappasin Markun kirjaston poistomyynnistä pelastaman kirjan summassa hyllystä, kirjat hyllyissä siirtyvät nyt meillä huoneesta toiseen kun STk:n kirjastoa varten hankinnassa ollut avohylly on saatu asuntoon. Muutenkin olen lukenyt nyt lyhyempiä kirjoja ja nauttinut vaihteeksi tiiviistä, iskevästä ilmaisusta pitkien romaanien sijaan. Itse en ole paljon kirjoitellut. Satu-Usvaan tarkoittamani satu ei valmistunut, mutta sitä muokatessani aloin koota samantapaiseen maailmaan sijoittuvia ideoita yhteen tiedostoon. Tekeillä on myös vampyyri-novelli, mutta siitä puuttuu vielä kantava idea, joka käynnistäisi tarinan pelkkien hajanaisten vaikutelmien sijaan. Lisäksi olen korjaillut yhtä vanhaa Portti-kisaan lähettämääni novellia mahdollista lehtijulkaisua varten.
M valitti, että Facebook on omiaan vain sulkemaan siihen kuulumattomia ihmisiä olennaisen tiedon äärestä pois, sen sijaan että siitä olisi varsinaista hyötyä edes siihen kuuluville. Tämä sen jälkeen, kun oli merkinnyt erehdyksessä juhannusreissun väärälle viikolle (M ei tiennyt oikeaa ajankohtaa ja minä en muistanut). Kesän kalenterin täytöstä syntyneen keskustelun seurauksena ryhdyimme suunnittelemaan Islannin matkaa elokuulle, nyt pohdimme vain, mikä on oikea ratkaisu yhtälöön kaksi aikuista + sylilapsi, kun vaihtoehtoina ovat juna+laiva ja lentäminen ja muuttujina ekologisuus ja taloudelliset seikat. Islannin tapauksessa lennot eivät ole kovin halpoja, toisaalta yhteensä kolmen päivän merimatkat eivät aivan ilman päästöjä taitu nekään.
Ulkona on aurinkoista ja tuulee, maalarit ovat lopettaneet tältä päivältä. Lapsi vetää päiväunia vieressä, havahtuu välillä unestaan ja huudahtaa säikähtäneenä, mutta rauhoittuu pian uudelleen. Näinä hellepäivinä olemme siirtyneet varjon mukana parvekkeen pihalla ja juoneet paljon M:n tekemää kotikaljaa sekä käyneet Helsingissä ydinvoimademossa. Mukavaa elämää, semminkin kun kahtena viime kesänä olin koko kesän töissä. Ylihuomenna painumme mökille ikkunanpokien maalauksen tieltä, ehkä siellä saan taas jotain paperille.