Thursday, December 22, 2016

Kuvapainotteinen katsaus menneeseen vuoteen


Tammikuun valoa Oxfordissa. Kuva: Saara Henriksson

Valitettavasti vuosi 2016 oli sellainen, että kohokohtia oli pakko kaivamalla kaivaa. Pariisin ilmastosopimus astui voimaan, jee. Muuten vuosi on ollut maailman tapahtumien puolesta synkkä. Ei siinä mitään, että kuuluisia ihmisiä on kuollut, mutta lähipiirissäkin on tapahtunut rivien harvenemista. Mutta ei uutisvuodesta 2016 sen enempää.


Kustantamisesta keskustelemassa Elävän kirjallisuuden festivaalilla helmikuussa. Erkki Kiviniemi (vas.), Saara Henriksson, Markku Soikkeli (pj), Terhi Rannela ja Kimmo Jylhämö. Kuva: Hannu Peltonen

Minulle vuoden kohokohtia ovat olleet tieteiskulttuuritapahtumat Swecon kesäkuussa Tukholmassa sekä Finncon heinäkuussa Tampereella. Ensiksimainittu oli ensimmäinen ruotsalainen con, johon osallistuin, ja viihdyin mainiosti. Kunniavieraana oli suomalainen Maria Turtschaninoff. Osallistuin tapahtumaan myös panelistina, Jukka Halmeen vetämässä keskustelussa Nordic Fantasy.

Finnconissa olin mukana järjestäjänä. Ohjelmavastuun vuoksi ehkä saanut itse tapahtumasta vastaavasti niin paljon irti, mutta muutamakin kaveri on sanonut, että kovin con ikinä. Kunniavieraina olivat Jarper Fforde, Catherynne M. Valente sekä Anne Leinonen.


Finnconin kunniavieraita ja järjestelytoimikuntaa. Minä ilman kenkiä. Kuva: Kyuu Eturautti

Heinäkuussa osallistuin Kulttuuriyhdistys Korpin Ristiinassa järjestämälle elokuvakäsikirjoittamisen kurssille, jossa opettivat mainiot Jyrki Väisänen ja Joona Kivirinta. Aloin kirjoittaa tulevasta romaanistani elokuvakäsikirjoitusta ja kirjoitinkin jopa viisi liuskaa. Ehkä tulevina vuosina lisää!


Soudan vallihaudassa Kuressaaren linnoituksella. Kuva: M.G.Soikkeli

Vuosi 2016 oli ensimmäisten kertojen vuosi muutamalla muullakin saralla. Vuoden erikoisimpiin hankkeisiin kuului Barcelonan Euroconia varten tehty antologia Luces del norte. Antología de ciencia ficción finlandesa. Osuuskumman vahvuuteen kuuluvat Magdalena Hai ja Anne Leinonen toimittivat espanjankielisen kokoelman kotimaisista novelleista. Minulta oli kokoelmassa mukana novelli Gravidad perdida (suom. Painovoiman sieppaamat, kääntänyt Tanya Tynjälä). Itse en osallistunut Euroconiin, mutta kirjailijamme J.S.Meresmaa ja Magdalena Hai olivat paikalla.


Lämpimäiskappaleet. Kuva: Saara Henriksson

Julkaisin myös kauhunovellin. Shimo Suntilan toimittama kokoelma Teräskoura ja muita sivuja Stepanin koodeksista julkistettiin Finnconissa ja se sisältää viisitoista novellia erään kirotun kirjan eli Stepanin koodeksin vaiheista. Oma novellini on nimeltään Unkarilainen veljeskunta ja sijoittuu János Kádárin kommunistiseen Unkariin sekä Romaniaan.


Linnanneito Hämeen keskiaikaisilla markkinoilla. Kuva: Saara Henriksson

Muuten vuosi on vierähtänyt työn touhussa. Työstin tulevaa romaaniani sekä kodin raha-asioita käsittelevää tietokirjaa Aino-Maija Leinosen kanssa. Opetin myös luovaa kirjoittamista Tampereen työväenopistossa, Tampereen kesäyliopistossa, Mikkelin kirjoittajien scifi- ja fantasiakurssilla, Hopeantakojat-valmennuksessa sekä Näkövammaisten kulttuuripalvelun verkkokurssilla. Kirjoitin lausunnon Kulttuurivihkojen sekä Pirkkalaiskirjailijoiden arvostelupalveluiden kautta yhteensä neljästä käsikirjoituksesta.


Helsingin kirjamessuilla paneeli kauno- ja tietokirjoittamisen eroista ja yhtäläisyyksistä. Risto Isomäki (vas.), Tiina Raevaara, Saara Henriksson, Maija Haavisto ja Hanna Matilainen (pj). Kuva: Tarja Sipiläinen.

Kirjoitin kolme lehtijuttua Parnassoon sekä laadin kaksi kiertohaastattelua Kirjailija-lehteen: kirjailijasta oman tekstinsä äärellä sekä runoilijoista, jotka ovat julkaisseet proosaa. Julkaisin kolme uutta novellia: Valaanpyytäjän vaimoteoksessa Steampunk! Silintereitä ja siipirattaita (0suuskumma), Unkarilainen veljeskunta teoksessa Teräskoura ja muita sivuja Stepanin koodeksista (Kuoriaiskirjat) sekä Taivaallista musiikkia verkkolehti Usvassa (novellin voi lukea ilmaiseksi täältä).

Muuta vuoden varrelta:

- Valmistelin Salaista Projektia! En kerro, mikä se on, mutta siihen liittyvät enkelit!

- Istuin Osuuskumman johtoryhmässä epävirallisena talouspäällikkönä. Tänä vuonna osuuskunta julkaisi kaksitoista nimekettä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

- Vuosi käynnistyi Lontoossa ja Oxfordissa, kesällä käytiin Tukholmassa sekä bussimatkailemassa Virossa (Tartossa ja Kuressaaressa). Mökillä Kuopiossa oltiin mahdollisuuksien mukaan.

- Esiinnyin ja edustin (lue: istuin Osuuskumman myyntipöydän takana) Elävän kirjallisuuden festivaalilla, Työväenkirjallisuuden päivässä, Helsingin kirjamessuilla, Sweconissa, Finnconissa, Pispalan kirjastotalolla ja Tulenkantajien kirjakaupalla. Osallistuin Usva-kirjoittajaleirille Mikkelissä heinäkuun lopussa ja siellähän oli taas mukavaa.

- Parhaat lukukokemukset tänä vuonna olivat Paul Ewenin Francis Plug: How To Be A Public Author ja Phyllis Rosen The Shelf (arvioni Goodreads-sivustolla täällä ja täällä). Kävin katsomassa kolme supersankarileffaa (miksi?), mutta vaikuttavin leffaelämys oli ehkä kuitenkin Kubo ja Samuraitarina.

- Kotimaisista kirjoista miellyttivät erityisesti Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet, Hannu Rajaniemen Näkymättömät planeetat, Laura Gustafssonin Korpisoturi sekä Christine Thorelin esikoisromaani Liskon häntä.

Sellaista. En tänä vuonna saanut yhtään omaa kirjaa valmiiksi. Työpöydän takana istun ja haudon maailmanvalloitussuunnitelmia. Useimmiten olen kuitenkin pitänyt päivää onnistuneena, jos olen onnistunut varaamaan ajan kampaajalle.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta blogin lukijoille!

Thursday, December 1, 2016

Margaret Pennyn joulu

Koska kaikki palatte halusta tietää, miten meillä valmistaudutaan jouluun, tässäpä Margaret Pennyn vinkit leppoisan ja kiireettömän joulun viettoon:

Joulukalenteri

Ei yllätyspusseja lahjoineen tai elämyksineen, mutta lapsi pitää vanhemmille kestokalenteria, jossa on joka päivä pieni runo. Lapsella itsellään on halpa suklaakalenteri, aikuisilla myös Punaisen Ristin kuvakalenteri. Lisäksi Aku Ankan mukana tuli näköjään pieni mainoskalenteri.

Kortit

Ostan aina Unicefin joulukortteja, koska ne ovat kauniita ja niissä postimaksu on maksettu valmiiksi. Kortin mukaan tulee lapsen koulukuva sukulaisille, jotka näkevät häntä harvoin. Työtovereiden tai sidosryhmien joulukortteihin voi tarkistaa osoitteet kaupparekisteristä, koska melkein kaikki ovat nykyään toiminimiyrittäjiä. Ulkomailla asuvalle ystäväperheelle puoliso kirjoittaa joulukirjeen.

Koristeet

Puoliso ripustaa valosarjat joskus marraskuussa. Tänä vuonna näköjään myös hempeän lippusiiman. Jouluverhoja en ripusta, mutta työpöydälle levitän joululiinan. Kynttilät on lapsi kieltänyt. Paitsi että lumilyhdyn voi tehdä pihalle jos on lunta.

Lahjat ja ostokset

Kun Osuuskumma perustettiin noin viisi vuotta sitten, sanoin ystäville ja sukulaisille, että tästä lähtien lahjaksi tulee oman kustantamon kirjoja. Päätös on silloin tällöin pitänyt. Lisäksi neulon sukkia lapsille ja niin monelle aikuiselle kuin ehdin. Lahjoja annan perheelle ja lähisukulaisten lapsille ja niille ystäville, joita ehdin ennen joulua tavata. Kriitikko-puoliso paketoi vuoden aikana saapuneet arvostelukirjat sukulaisilleen.

Pyrin käymään kauppahallissa fiilistelemässä ja juomassa lasin glögiä, mutta yksin. Mielelläni haksahdan myös ostamaan paikallisten käsityöläisten tai herkkupuotien tuotteita joulumarkkinoilta.

Leipomukset

Valmis torttutaikina kaupasta. Täytteeksi luumu- tai omenahilloa. Joulukuun aikana jossain vaiheessa leivotaan lapsen kanssa myös pellillinen pipareita valmistaikinasta.

Juhlat ja karkelot

Pähkinänsärkijää kävin lapsen kanssa katsomassa tänä vuonna jo marraskuussa. Balettikoulussa joulunäytöstä ei ole, mutta viimeisellä viikolla on avoimet ovet, jossa voi käydä katsomassa muiden ryhmien treenejä. Edes lapsen koulussa ei ole enää perinteistä joulujuhlaa vaan joulupuuhia, toki pakollinen todistustenjako on viimeisenä koulupäivänä. Lapselle jotkut siistit vaatteet sinne.

Siivous

Ei joulusiivousta, mutta jossain vaiheessa raivataan tasot ja pannaan edellisiltä vuosilta säästetyt joulukoristeet, liinat ja saapuneet joulukortit esille.

Joulun meno- ja paluuliikenne

Jos mennään jouluksi mökille niin junaliput hyvissä ajoin VR:n verkkokaupasta. Ajokorttia ei ole, puolisolla tai minulla. Sitten bussiaikataulujen mukaan tai taksilla perille. Taksilla raaskii hyvin ajella kun ei mene rahaa auton ylläpitämiseen.

Kuusi

Ei joulukuusta. Pihalla on kuusia. Hyvässä lykyssä niiden oksilla on myös lunta.

Jouluruoat

Koska joulussa on monesti kyse perinteistä, käytän samaa ostoslistaa kuin jo noin kymmenen vuotta. Kalan panen suolaan pari päivää ennen joulua, samoin lasimestarin sillin, vaikka sitä ei syö meillä kukaan muu kuin minä. Puolet graavatusta kalasta laitan lohirullaksi aattoaamuna. Rosolliainekset tuoreina. Laatikot marketista. Ennen uunissa lämmittämistä niihin voi lisätä tölkin kermaa tai kaurakermaa, jos haluaa. Pääruoaksi saa kukin toivoa mitä haluaa. Tosin tänä vuonna lapsi toivoi broileria, voipi jäädä väliin keskellä metsää. Keitän myös riisipuuroa, vaikka taidan olla ainoa meillä, joka pitää siitä. Se on myös aaton lounas, juomana glögiä.

Tosi helppo joulun jälkiruoka on tämä: yksi osa kermavaahtoa, yksi osa maitorahkaa, sekoitetaan nopeasti ja maustetaan luumumarmeladilla, siis sillä jota pannaan torttujen täytteeksi. On hyvää.

Siinäpä nämä. Jouluaatto vietetään pienellä porukalla. Omien sukulaisteni kanssa olen viettänyt joulua viimeksi vuonna 2003. Ennen lapsen syntymää vietettiin joulut kahdestaan puolison kanssa ja valvottiin puoleen yöhön, jolloin sai avata lahjat. Silloin joulu oli romanttinen juhla, nyt ei ehkä niinkään.

Sauna on ehdoton, joko kerrostalon sähkösauna tai mökillä puusauna. Ruokaa. Telkkaria, eritoten Lumiukko-elokuva ja joulurauhan julistus (jota katson meillä vain minä). Luontoa! Hautausmaalla käydään jos ollaan Tampereella, koska asutaan siinä vieressä, muuten ei.

Hyvää joulunodotusta kaikille!