Thursday, January 5, 2012

Vuosikertomuksen sijaan

Ruutuun tulvii kuravettä, joka huuhtoo kaiken edellään, ihan kaiken. Puuron seassa autoja, laivoja, kaikenlaista rojua. Mutta aallon harja, se on suora ja ryhdikäs. Kuluneen vuoden tapahtumista voimakkaimmin jäi mieleen Japanin maanjäristys. Hyökyaalto ja Fukushiman ydinvoimalan tapahtumat liimasivat nettiselaimen ääreen.

Vanha ystäväni laatii joka vuosi vuosikertomuksen. Kertomuksen lopussa on Vuosi lukuina -osio, jossa parlamentaarikko listaa tunnollisesti mm. valtiopäivätoimet ja läsnäolot istunnoissa. Olisi hauska ajatusleikki katsoa, miltä näyttää kirjailijan työ numeroina. Proosan laatua ei tietenkään luvuissa tai sivumäärissä mitata. Lyhyen, kirkkaan ja keskitetyn tekstin synnyttäminen vaatii usein enemmän aikaa kuin pitkän ja jaarittelevan. Pientä yhteenvetoa voi kuitenkin tehdä.

Vuonna 2011 julkaisin esikoisromaanini Moby Doll. Kirjan kirjoittaminen ja käsikirjoituksen hiominen tapahtuivat tietenkin vähän aikaisemmin, mutta myös viime vuodelle riitti työtä ennen julkaisemista. Tsekattiin faktoja, tarkistettiin vedoksia, fiksattiin kirjan kantta takakansi- ja lieveteksteineen, pidettiin markkinointipalaveria. Tässä vaiheessa voisin paljastaa, että suoritin keväällä kotiyliopistoni Luovan kirjoittamisen oppiaineen valinnaisen kurssin kirjoittamalla esseen kaikesta, mitä esikoiskirjan julkistamiseen ja markkinointiin liittyy. Siksi olen kirjoittanut muistiin myös sellaista, jonka olisin muuten jo ajat sitten unohtanut.

Teos keräsi parikymmentä arvostelua sanoma- ja aikakauslehdissä, verkkolehdissä ja blogeissa sekä lukuisia mainintoja eri medioissa. Seurasin näitä itse, koska kustantamollani ei ole lehdistöseurantaa. Lisäksi olin haastateltavana, panelistina tai antamassa lukunäytteitä yhteensä 18 tapahtumassa tai tilaisuudessa viime vuonna. Lehti- tai verkkohaastatteluja annoin kirjan tiimoilta kahdeksan. Syksyllä olin ensimmäistä kertaa myös kouluvierailijana Otavan opistolla (verkkokonferenssissa), Tampereen työväenopiston lasten ja nuorten Sanataidekoulussa sekä Pariisissa INALCO-yliopistossa.

Palkintoehdokkuuksia Moby Dollin kohdalle ei sattunut, mutta jotain vielä hauskempaa kyllä. Moby Doll on ensi keväänä pääsykoekirjana Turun yliopiston kotimaisessa kirjallisuudessa. Käännössopimusta tai agenttia en ole onnistunut saamaan vielä ensimmäisellä kirjalla, mutta aika näyttää.

Lisäksi kirjoitin novelleja viisi kappaletta, yhteensä 69 liuskaa, toistaiseksi julkaisematonta materiaalia. Opinnoissa tein 55 sivua gradua, 4 esseetä, suoritin 4 tenttiä sekä osallistuin kahteen seminaariin papereineen. Järjestötoimintaan osallistuin myös, järjestämällä Finncon 2011 -kirjoittajaperjantaita ja toimimalla STk:n sihteerinä (ml. novellipajan järjestäminen) sekä Nova 2011 -kilpailun tuomariston jäsenenä. Luin ja annoin lausunnot kolmesta käsikirjoituksesta sekä osallistuin kolmeen kirjoittajapiiriin tai palautteenantotilaisuuteen.

Blogia pidin laiskasti. Kirjoitin Särönkin blogiin vain kerran. Samoin journalismille jäi aikaa vähän. Tein kaksi lehtijuttua (Lapsen Maailma ja Kotiliesi) sekä kirjoitin yhden kolumnin (Vihreä Lanka). Harrastin. Opettelin purjehduksen alkeita paikallisen pursiseuran kurssilla ja aloitin balettitunnit uudestaan. Ennen kaikkea luin paljon, tänä vuonna etenkin kotimaista esikoiskirjallisuutta.

Kirjoittajan ammatissa vuodet ja työt limittyvät toisiinsa. Olen kirjoittanut seuraavaa romaania ja tietokirjaa sopivissa väleissä jo parin vuoden ajan. Koska aikatauluni kotona työskennellessäni ovat joustavia, teen päivisin myös kaikkea muuta. Osallistuin kaverin vaalikampanjaan minimaalisella panostuksella. Autoin toista kaveria muutossa, sattumoisin kaksi kertaa saman vuoden aikana. Pidin kahdeksan viikkoa kirppispöytää itsepalvelukirpputorilla. Olin kotona kavereiden tulla kylään.

Matkoja teimme Tukholmaan maalis- ja elokuussa, Maarianhaminaan kesäkuussa sekä Pariisiin marraskuussa. Perustelen pidempää (lento)matkaa lähinnä sillä heikolla tekosyyllä, että täytin kolmekymmentä ja juhlimme sitä miehen kanssa.

Tuloni koostuivat opintotuesta, pienistä apurahoista (Alfred Kordelinin rahastolta ja Suomen Tietokirjailijoilta yhteensä 4000 e) sekä satunnaisista palkkioista niistä hommista joista maksetaan (eli aika harvoista). Tekijänpalkkioita on luvassa vasta tämän vuoden puolella.

Siinäpä kaikki. Julkaisevana kirjailijana elämäni ei ole muuttunut juurikaan entisestä. Samaa pikkulapsen pyykin pesemistä ja ruoanlaittoa. Tänä vuonna haluaisin pyrkiä kohti yksinkertaisempaa, kiireettömämpää ja ekologisempaa elämää.

Lopuksi haluaisin mainostaa kirjoittajakollegan blogia. Esikoiskirjailijan vuosi seuraa läheisesti ensimmäisen teoksen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen liittyviä tapahtumia. Uuden vuoden lupauksena voisin luvata päivittää itsekin blogia aktiivisemmin.

1 comment:

  1. Hei, ollaan samiksia siinä, että minäkin sain Alfred Kordelinin ja Suomen tietokirjailijoiden apurahat (paitsi toinen oli jo 2010 lopussa).

    Noista saavutuksista - jos ei lasketa esikoisromaanin julkaisua, mikä tietysti on hurja saavutus! - suurimman vaikutuksen minuun teki kirjasi pääsy pääsykoekirjaksi. Vau. Se ei ehkä ole varsinainen palkinto, mutta kertoo kyllä omaa kieltään kirjasi arvostuksesta. :-o Ja toki lisää myyntiäkin.

    (Minun on pitänyt lukea kirjasi, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. Näin ulkomailla asuvana suomalaisten kirjojen hankkiminen on hieman vaikeampaa ja niitä kertyy aina pitkät listat, joita pyydän synttäri- ja joululahjaksi, kun kirjastoa ei voi käyttää.)

    ReplyDelete