Sukelluksia

Olen lukenut Ingmar Bermanin Laterna Magicaa ja pohtinut kronologiaa, tai sen rikkomista. Surullisten laulujen sinfonian ensimmäisiä tahteja, tekeillä olevan tarinan ensimmäistä lausetta, hyviä ja huonoja aikoja ja sen näkemistä, että niitä on molempia vielä tulossa. Kahta täydellisesti itseensä keskittynyttä henkilöä ja heidän keskinäistä peliään.

Mielessä pyörii kaksi tarinanalkua, mutta en keksi, miten yhdistäisin ne. Toisessa esiintyvät mies, nainen ja punaviinipullo, toisessa Töölönlahden suihkulähde, eläinmuseo ja National Geographicsin 70-luvun dokumentit.

Ensimmäinen tarina on voimakas kuva Gardigansin laulusta I need some fine wine (and you, you should be nicer) parisuhteesta, ylimielisyydestä ja alkoholin väärinkäytöstä. Toinen on tarina näkemisestä ja merkkien seuraamisesta. Siitä, mitä yhteistä on Töölönlahden suihkulähteellä, eläinmuseolla ja National Geographicsin dokumentilla, ja mihin näiden merkkien seuraaminen voi johtaa.

Tarinat yhdistyvät luontevasti vasta kun päähenkilö sukeltaa altaaseen. Sukupolven käsite häivyttää kronologian, ja ehkä pieni tyttö tuleekin nuoren naisen jälkeen, tällä kertaa.