Nythän on niin, että myös pieni- ja keskituloisten vanhempien lapset haluavat opiskella. On totta, että opiskelijana eläminen on budjetointikysymys. Opintotuki auttaa budjetin tasapainottamisessa. Olen itse ottanut myös lainaa (ja maksanut sen pois jo viitisen vuotta sitten) ja kokemukseni on, että opiskelija tarvitsee kaikkia tulonlähteitä: kesätyörahoja, opinrahaa, lainaa. Opintoraha auttaa siinä, että opiskelijan ei ole pakko väsyttää itseään pitkiä tunteja hampurilaisia paistamalla. Sillä vain harvat vanhemmat pystyvät tukemaan opiskelevia lapsiaan niin, että nämä säästyisivät kokonaan työnteolta.
Opintorahalla (noin 250 e verojen jälkeen kuukaudessa) ei kukaan elä. Silti opintotuen maksaminen kannattaa ennen kaikkea siksi, että se pienikin tuki rohkaisee tekemään opinnot loppuun sen sijaan, että jäisi haahuilemaan pätkätöihin. Koska tosiasia on, että työpaikat ovat epävarmoja. Maisteritutkinnon tekeminen tarjoaa vaihtoehdon, jossa perspektiivi on pidempi kuin puoli vuotta. Yliopistosta valmistuminen puolestaan opettaa ennen kaikkea projektinhallintaa: suunnittelua ja asioiden valmiiksi saattamista. Sitä työnantajakin voi arvostaa.
Tasa-arvoinen korkeakoulutus on suomalainen menestystarina, mutta laakereilla ei sovi jäädä lepäämään, vaan sen edellytyksistä täytyy huolehtia myös jatkossa. Opintotuki lisää tasa-arvoisia mahdollisuuksia opiskeluun Suomessa. Niin, että opiskelemaan pääsevät muutkin kuin vain varakkaiden vanhempien lapset. Murheellista on, että Kopran mielipidekirjoituksen kaltaisia avauksia esiintyy lehdistössä yhä enemmän. Oma tyttäreni sanoi sen eilen hienosti: "Köyhä ei ole vihainen. Roope on rikas niin se on vihainen." Vallitsevassa ilmapiirissä rikkaat kurittavat "laiskoja" köyhiä.
PS. Johdon palkoista olen blogannut viime kesänä.
No comments:
Post a Comment