Unkarin kansallispäivää vietetään 15. maaliskuuta ns. Maaliskuun nuoriso -liikeen muistoksi. Tuolloin runoilija Sandor Petöfi lausui kansallismuseon portailla kansallislaulun sanat ensimmäisen kerran, vähän niin kuin Maamme-laulun ensiesitys Floran päivänä. Kossuth Lajos oli Petöfin ohella Habsburgeja vastaan 1848-1849 käydyn itsenäisyyssodan sankareita. Itsenäisyyssota päättyi huonosti, mutta Kossuth on säilynyt Unkarin suurimpana sotasankarina siitä saakka.
Tänä vuonna oikeistopuolue Fidez aikoo järjestää uuden ison hallituksen vastaisen mielenosoituksen Kossuthin aukiolla, jos vain saa siihen luvan. Parlamenttitalon edessä oleva aukiohan on ollut suljettuna mellakka-aidoilla viime syksystä lähtien. Eräs uusi nationalistiryhmä on uhannut ottaa aukion haltuunsa väkivalloin, jos se ei muuten onnistu.
Huiveilla naamioitunut äijä näytettiin televisiossakin joitakin päiviä sitten. Luimme myöhemmin Budapest Sunista, mistä oli kysymys. Ryhmä on ilmoittanut, että se on rakentunut IRA:n tavoin kuuden hengen ydinjoukosta ja ympäri maata olevista soluista, joissa on 2000-3000 ihmistä. Heillä on oman ilmoituksensa mukaan puoliautomaattiaseita, luotiliivejä, linkoja, varsijousia ja ilma-aseita.
Hei, meillä olis tällainen salainen militanttiryhmä, ja tällainen on meidän organisaatio ja aseistus ja nyt me kerrotaan, mitä me aiotaan tehdä. Anteeksi vain, mutta noihin verrattuna suomalainen eläinoikeusliike on vakava sisäinen turvallisuusuhka.
Fidezin vaatimus hallituksen erosta on kyllä sinänsä oikeutettu. Missä tahansa normaalissa maassa valehtelevan pääministerin olisi ollut pakko erota saman tien. Ainakin jos on Anneli Jäätteenmäki.
Parlamenttitalolla on nationalisteille muutenkin vahva symbolinen merkitys. Viime viikolla ryhmä, jonka nimi on Kansallinen vapautusrintama tai Vapauden kansanrintama tai jotain sinne päin livahti parlamenttiin turistiryhmän mukana. He halusivat omien sanojensa mukaan osoittaa kunnioitustaan Kruunulle.
Unkarin historiaa tuntemattomille kerrottakoon, että Kruunu on tietenkin kuningas Stefanuksen kruunu (aivan oikein, niin kun prinsessa Ruususessa), jonka paavi Sylvester II legendan mukaan lähetti hänelle joskus vuonna 1000. Parlamenttitalossa esillä oleva kruunu on luultavasti peräisin 1100-luvulla. Kruunu on Unkarin kansakunnan symboli, Sankarien aukiolla kaikkein korkeimman pylvään päässä on patsas, jossa enkeli Gabrielin laskeutuu taivaasta tuoden kruunua Stefanukselle. Ongelma on, että kruunu on historian saatossa aina välillä kadonnut ja sitten taas putkahtanut esiin, joten sen alkuperästä ei voi olla täyttä varmuutta.
Myönnettäköön, että kruunu on vähän historiatietoisempi valinta kuin esimerkiksi Suomen leijona. Nationalistiset symbolit voivat olla ihan hienoja, mutta arkipäivän päätöksenteon kannalta ne ovat – ja niiden pitääkin olla - täysin arvottomia.
No comments:
Post a Comment