Rosa Meriläinen ja Simo Frangén ovat ensimmäisinä ihmisinä maailmassa saaneet vauvan. Eikä siinä kaikki, he ovat myös yhteistuumin kasvattaneet vauvan vuoden ikäiseksi. Tiedotustilaisuudessa pari haastatteli toisiaan ja totesi muun muassa, että he eivät riitele juuri koskaan. Mitä nyt Simo joskus nalkuttaa siivoamisesta.
Meriläinen kertoo kirjassa myös synnytyspelostaan. Uskaltautui lopulta synnyttämään alateitse, mutta toteaa, että saatanastihan se sattuu. Rosa muistelee sylivauvan ja äidin ihanaa symbioosia. Perheen lapsiluku saa kuitenkin hänen puolestaan jäädä yhteen.
Kaiholla muistelen aikoja, jolloin Rosa Meriläisellä oli vielä jotakin sanottavaa. Älykäs ja terävä poliitikko kirjoittaa nyt Helsingin Sanomien verkkoliitteeseen kolumneja, jonka aiheena ovat olleet mm. alkuraskauden salaaminen, nuoruudenavioliitot ja kolmikymppisten nostalgia. Niin, ja mies neuvolan asiakkaana.
Enkä minä tästäkään asiasta jaksa sanoa enää muuta. Paitsi ehkä sen, että toivottavasti Rosa vielä jonakin päivänä terottaa aivonsa ja keksii jotain uutta.
Rosa on minusta kyllä edelleen älykäs ja fiksu, näkökulma on eri kuin taannoin.
ReplyDeleteIhmisten arvot ja asenteet nyt vain sattuvat muuttumaan kun elämä muuttuu, ei se tyhmemmäksi tee, joskaan ei fiksummaksikaan. Sitäpaitsi oman lapsen saaminen yksivuotiaaksi on jokaisesta vanhemmasta aina mainitsemisen arvoinen sankariteko.
Kyllä minua ainakin ärsyttävät kaikki julkkisten vauvakirjat, tänäkin syksynä ilmestyy useampi, taas. Ihmiset tosiaan ajattelevat, että se HEIDÄN vauvansa on kaikkein ihmeellisin ja HEIDÄN vanhemmuutensa jotain aivan erityislaatuista.
ReplyDeleteSiteeraan exääni, joka sanoi että onnellisuus on sen verran naivi sieluntila ettei se tuota kärkevää saati älykästä kirjallisuutta.
ReplyDeleteMutta on silti tärkeää löytää se mistä tulee onnelliseksi.
anonymous: tiedän paljon hyviä kirjoja, ihan arvostettuja akateemisia teoksiakin, jotka ovat syntyneet onnellisessa mielentilassa.
ReplyDelete