Lauantainen utopiapaneeli sosiaalifoorumissa oli menestys, kiitos mainioiden panelistien ja pätevän puheenjohtajan (sekä työryhmän, erityisesti M:n). Myös yleisökysymykset ja -kommentit olivat hyviä, parempia kuin yleensä.
Utopia on samalla sekä hyvä paikka, eu-topos, että ei-paikka, o-topos. Puhetta oli esimerkiksi siitä, miten ekotopioita on vaikea luoda sen vuoksi, että niille on vaikea ajatella subjektia, usein nimittäin esimerkiksi utopiakirjallisuudessa kirjoitetaan näkyviin se subjekti, joka utopiaa ajattelee. Joku huomautti, että kvanttiteoriassa subjekti ja objekti voivat olla sama asia, mutta veikkasi käytännön sovellusten menevän uskonnon puolelle.
Markku muistutti, että utopian tarkoitus ei olekaan se, että me testaisimme sitä käytännössä, vaan utopia testaa meitä - laajentaa sitä mitä voi ajatella kuvittelevansa... kuvitella ajattelevansa... Utopiapuhe synnyttää kieltä ja sanoja, joilla voimme puhua sellaisesta jota ei (vielä) ole olemassa.
Subjekti-objekti-dualismin purkaminen on otollinen aihe esimerkiksi scifi-novellille, olen yrittänytkin sitä joskus. Scifi on utopioiden kasvualustaa.
No comments:
Post a Comment