Fitness-vartaloita ja keinokuituja

Olen jatkanut törmäilyäni fitness-ihmemaassa. Tänään olin muuten ihan kelpo spinning-tunnilla, mutta olen hieman flunssainen ja huhkimisesta tuli todella huono olo. Marssin jälkeenpäin suihkuun kaikki tamineet päällä ja kaupan kassalla naputtelin pin-koodini kolme kertaa väärin. Tampereella on surkea ilma ja vettä sataa vaakasuoraan, tällaisena päivänä jos joskus ymmärtää, että suomalaiset suosivat sisäliikuntaa.

Mitäs muuta... Kuntokeskuksessani oli taannoin avoimet ovet, mutta mies ei halunnut lähteä mukaan ja hän on ainoa "kaveri", jonka keksin, joka voisi tulla kanssani treenaamaan. Avoimien ovien päivä ei näyttänyt olevan kovin suuri menestys, ilmeisesti lauantaisin ihmisillä on muuta tekemistä, kuten käydä tila-autolla kaupassa täyttämässä ostoskärryjä lapsilauman kera ja vinguttelemassa s-etukortteja. Jumpassa ei ollut kuin muutama ihminen, mutta ilmaiseen kehonkoostumuksen mittaukseen kiemurteli pitkä jono. En ole varma, mutta veikkaan, että siellä mitataan kuinka suuri osuus kehosta on lihasmassaa ja kuinka suuri osuus rasvaa.

Rasvaprosentista pääsenkin tämänkertaiseen ihmettelyn aiheeseen. Siis fitness-ulkonäköihanteeseen. Sinänsä fitness-kauneusihanne on terveellisempi kuin huippumuodin äärimmäinen laihuus takavuosina. Jossakin vaiheessa ylen terveen ulkonäön tavoitteleminen johtaa, no, kummallisen näköiseen lopputulokseen.

Otetaan nyt vaikka rusketus. Monet kuntokeskukseni ohjaajista ovat niin kovin, kovin ruskettuneita, että en sellaista en ole Suomessa ennen maaliskuussa nähnyt. Kuntokeskusessa on solarium, jota he epäilemättä käyttävät. Ruskettunut iho tekee loppusilauksen lihaksikkaille käsivarsille, kun lihasten ääriviivat erottuvat paremmin. Hampaat näyttävät valkoisemmilta ja niin edelleen. Mutta mitään terveydellistä tai kuntoiluun liittyvää syytä sinänsä ruskettamiselle ei ole, sitä tehdään vain ulkonäkösyistä.

Toinen ihmettelemäni asia on pyykkilautavatsa. Mainoskuvissa naiset korostavat litteää vatsaansa pukeutumalla pikku pikku treenitoppeihin. Esimerkiksi näin:

Tässä kuvassa naisella on lapsetkin mukana osoittamassa, että raskaus ja imetys eivät ole tekosyy. Tekosyy mille? Sille, että ei ole litteää vatsaa? Kuka välittää, onko jollain litteä vatsa vai ei? Minulla on jostain syystä litteä vatsa, kaikki pyöreys on alavartalossa, mutta kun nyt yleensä minulla on kuitenkin vaatteet päällä niin eihän se edes näy.

Ja napapaitaa en käytä. Piste. Baletissa meillä oli aina puku. Siis ei siinäkään kangasta paljon ole, mutta napa ei näy. Minusta on jotekin hupsua, että aikuisella naisella näkyy napa. Uimaritkin käyttävät pukua, joka toki paljastaa usein selän. Suurimmalla osalla naisista on käsittääkseni alavatsa aina vähän pyöreä. En tiedä, onko pyykkilautavatsan tavoitteleminen sen järkevämpää kuin taannoin tikkureisien, ehkä ei.

Fitness-vaatteet on yleensä valmistettu jostakin teknisestä kuidusta. Värit ovat kirkkaat, jopa räikeät. Ne korostavat ylenmääräistä tsemppaamisen ja pirteyden tunnelmaa, joka salilla pyritään saamaan aikaan. Minulla on salilla ja jumpissa puuvillainen t-paita, voimisteluhousut ovat toki jotain polyamidi-elastaanisekoitusta, jotta ne kestäisivät lukuisat pesukerrat. Minusta ne vaatteet ovat rumia, mutta tämä on varmaan myös maku- ja tottumuskysymys. Baletissa vaihtoehtoja oli vähän: vaaleanpunainen, puuterin värinen, valkoinen ja... no, lisää vaaleanpunaista. Tuskin suurin osa yli viisivuotiaista pitää niitäkään lempiväreinään.

Vielä yksi juttu, jota ihmettelen: ryhmäliikuntatunneilla on yleensä aina jokin englanninkielinen nimi. Tanssi on dance, jumppa on shape tai cardio tai jotain muuta, venyttely on stretching. Miksi? Onko se kynnyksen madaltamiseksi, jotta muut kuin suomea puhuvat löytäisivät helpommin tunnille? Jotenkin epäilen.

Mutta toki joka lajissa on oma kulttuurinsa. Baletin liikkeet on nimetty ranskaksi ja ranskankielisiä nimityksiä niistä käytetään, oltiinpa missä päin maailmaa hyvänsä. Tuskin fitness-lajeissa on nimeämiskulttuurille mitään sen kummempaa syytä kuin perinne. Koko sana, "fitness", kuulostaisi pöljältä suomeksi. Vai kuka muka menisi terveyskeskukseen jumppaamaan, en minä ainakaan.

Fitness-maailmaan tutustuminen jatkuu...