Vuosi Kerjäläiskuningattaren kanssa

Ensimmäinen vuosi historiallisen fiktion kirjoittajana sisälsi yllätyksiä pitkän linjan spefikirjoittajalle. Vaikka Kerjäläiskuningatar sisältää maagisia tapahtumia, kuten keskiajalle sijoittuvaan tarinaan sopii, se on kuitenkin pääpiirteissään tunnistettavissa ennemmin historialliseksi kuin spekulatiiviseksi fiktioksi. Historiallisen romaanin yleisö on kuitenkin osin eri joukkoa, ja laajempi. Kokoan tähän vuoden varrella tapahtunutta, toimikoon se esimerkkinä siitä, mitä kaikkea kirjailijan ammattiin kuuluu sen jälkeen kun varsinainen työ on tehty ja kirja on maailmalla.

Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa. Kuva: Hanne Heickell

Kirjan kanssa kivijalassa ja messuilla

Kirja meni painoon kesken hirmuisen työsuman aivan vuoden 2025 alussa. Sain tekijänkappaleet tammikuun loppuun mennessä, painava laatikko kovakantisia kirjoja! Iloa kirjan ilmestymisestä himmensi anoppini menehtyminen helmikuussa lyhyen sairauden jälkeen, ei ihan seitsemää viikkoa ehtinyt sairastaa diagnoosin saatuaan. Karsin suosiolla kevään menoja ja ajattelin, että kirjalle voi hyvin järjestää myöhemmin karonkan jos ei julkkareita kotikaupungissani Tampereella.

Maaliskuulle oli sovittu kourallinen esiintymisiä kirjakaupoissa, jotka olivatkin yllättäen kotoisia ja mukavia tapahtumia. Mukavinta oli tietysti se, että ystävät ja sukulaiset tulivat kuuntelemaan. Kävin Helsingissä esiintymässä kolmesti (Akateemisessa, Rosebudissa ja Suomalaisessa) sekä Tampereella kerran Akateemisessa Kirjakaupassa. Naistenpäivän haastattelu Rosebud Sivullisen lavalla on katsottavissa Youtubesta.

Kirjakauppaesiintymisiä. Kuvat: SKK, Taina Parviainen, Amos Soikkeli

Syksyllä kiersin puhumassa kirjamessuilla Turussa ja Helsingissä lokakuussa sekä Tampereella marraskuussa. Kaksoisrooli kirjailijana ja Osuuskumman näytteilleasettajana asetti jonkin verran haasteita, en ollut aina siellä missä minun olisi pitänyt olla, ja päivät olivat pitkiä. Kanssaesiintyjistä on mainittava kärsivälliset Mikko Kamula, Artemis Kelosaari ja Samuli Antila, joiden kanssa istuimme syksyn mittaan useammassakin historiallisen fiktion kirjoittamista koskevassa haastattelussa ja paneelissa.

Arvostelut

Kirjan ehtivät arvioida melko tuoreeltaan Satakunnan Kansa, joka kiitti kirjailijan hallitsevan hyvin epookkikuvauksen ja historialliset vuoropuhelut, sekä Keskisuomalainen, joka vähän moitti sivuhenkilöistä, jotka jäivät kriitikon mielestä ohuiksi. Parasta oli kuitenkin, että Parnasso-lehdessä julkaistiin urani ensimmäinen arvio kirjastani. Parnasson kriitikon, kirjailija Jani Saxellin mukaan ”Henriksson sukeltaa uskottavasti yhtä hyvin kirkkolaulun, painomusteen valmistamisen kuin piirityssodan nyansseihin.” Kaveri vinkkasi pikaviestimessä arvostelusta, kun olin Markun kanssa laivamatkalla Tukholmaan tekemään taustatutkimusta seuraavia kirjoja varten. Juhlimme oikein kunnolla, miten nyt ruotsinlaivalla juhlitaan.

Tähtivaeltajan Sari Polvinen kirjoitti, että ”Henrikssonin vahvuus on aina ollut kuvailevuus, hän ilmiselvästi nauttii saadessaan ankkuroida tapahtumat ja ihmisten fyysiseen ympäristöön.” (Aleksi Salusjärvi sanoi muuten samaa Turun ja Helsingin kirjamessujen haastattelussa ja tykkäsi, että fyysinen maailmanrakennus yhdistää minun ja Mikko Kamulan kirjoja.) Hyviä Instagram-arvioita olen joitakin kerännyt profiilini Kohokohtiin, sen mitä ehdin näkemään. Huonoja en jakanut mihinkään, hahaa.

Kerjäläiskuningattaren äänikirjaversio ilmestyi kuukautta painettua kirjaa myöhemmin. Äänikirjan arviot palveluissa ovat aika maltilliset, 3,–3,2 tähteä 5:stä, näinkin mainioksi kirjaksi! Vaan olen kuullut sellaistakin palautetta, että kirjassa ei tahdo pysyä kärryillä. Äänikirjaksi Kerjäläiskuningatar on vähän haasteellinen, siinä on kolme näkökulmaa ja välillä hypätään ajassa monta sataa vuotta taaksepäin. Parhaimmillaan Kerjäläiskuningatar on painettuna kirjana.

Kirjailija ja kirjapino Turun kirjamessuilla. Kuva: Mikko-Oskari Koski

Kirjan julkisuus on työtä

Kirjailijan työ on paitsi julkisen sanan kirjoittamista, myös usein julkista esiintymistä. En ole somehirmu tai julkkis, joten minun ainoaksi valttikortikseni jää, että liikun paljon ihmisten ilmoilla. Ilmestyneen kirjan markkinointi tulee seuraavan kirjan viimeistelyn, sitä seuraavan kirjan suunnittelun ja taustatyön sekä tietysti oman ja osuuskunnan kustannustoimitustyön päälle. Kannattaa huomata, että tämä on kuitenkin vain ”tavallinen” kirja ilman palkintoehdokkuuksia tai radio- tai tv-esiintymisiä. Jos hyvin käy, työmäärä kirjan julkistamisen ympärillä voi olla vielä isompi!

Paneeli kummasta historiasta Helsingin Kirjamessuilla. Kuva: Kaisa Åberg

Vuosi oli suruista huolimatta hieno. Kiitos kaikille, jotka tulivat kuuntelemaan esiintymisiä ja osallistuivat tilaisuuksiin. Samoin olen kiitollinen kaikille haastattelijoilleni vuoden varrella eli kustantaja Satu Laatikaiselle, kustannustoimittaja Essi Tapaniselle, Aleksis Salusjärvelle, Artemikselle ja Samulille. Haastattelija tekee ison työn, kun perehtyy kirjaan ja laatii siitä kysymykset. Keskustelulle varattu aika on usein hyvin rajallinen, ja se vaatii kysymyksiltä tarkkuutta ja tiiviyttä. Kiitos myös Innon kivalle tiedottajalle Maria Rossille. Ennen kaikkea olen velkaa Hedwig Saksilaiselle, jonka henkilöä ja hahmoa lainasin kirjani tapahtumia kuljettamaan. Terveisiä sinne jonnekin historian hämäriin.

Toivon, että kirjani ilahduttaa, kauhistuttaa, huvittaa, herättää ajatuksia tai pitkästyttää vielä pitkään ilmestymisvuotensa jälkeenkin. Jos kirjan haluaa vielä ostaa omaksi tai vaikka joululahjaksi, niin koodilla Kerjäläiskuningatar saa alennusta -20 % Innon verkkokaupassa. Alennus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.

LINKIT

Videoita:
Haastattelu naistenpäivänä 8.3. Rosebud Sivullisessa: https://youtu.be/SGFQtt1WiUQ
Kirjan esittely Innon FB-sivulla, kuvattu Messukylän vanhalla kirkolla: http://facebook.com/reel/1200536208290384

Arvosteluja verkossa:
Risingshadow-sivusto
Kirjasähkökäyrä
Satakunnan Kansa (maksumuurin takana)
Keskisuomalainen (maksumuurin takana)