Alan pikkuhiljaa keräillä päätäni kasaan FinnConin ja helteiden jälkeen. Avajaisesitys meni hyvin ja muutenkin conissa oli hauskaa, mutta paluumatka meni vähän pieleen.
Pendolinomme, jonka piti matkata Jyväskylästä Jämsän kautta Tampereelle ja edelleen Helsinkiin, jämähtikin Jämsään. Tavarajunan veturi oli pudonnut raiteilta, odottelimme lisäohjeita tunnin verran ja bussikuljetustakin puoli tuntia. Bussimatka täpötäydessä linja-autossa sujui sinänsä rattoisasti J-P K:n ja Sarin kanssa, mutta kaikessa hässäkässä en huomannut, että minulla ei ollutkaan kaikkia tavaroita mukana.
En tiedä mihin lompakko jäi, mutta nyt tiedän, millainen prosedyyri on automaattikortin, pankkikortin, visa electron -kortin, kelakortin, pressikortin, firman taksikortin, kolmen kaupungin kirjastokortin, yhden yliopiston kirjastokortin, liikuntakeskuksen kortin, videovuokraamon kortin, nettipankkitunnuksien (joo joo, ei saa säilyttää lompakossa) ja kaupunginliikenteen kortin kuolettaminen ja uudelleen hankkiminen.
Markku torui minua sekä kaikkien korttin säilyttämisestä lompakossa että liian pienen, tavaroita pursuilevan laukun käytöstä. Onni onnettomuudessa oli, että opiskelijakortti oli työnnetty matkalipun kanssa kirjan (Ursula LeGuinin Pimeyden vasen käsi) väliin enkä siis joutunut uusimaan sitä. Siinä kun on hieno valikoima lukuvuositarroja aina vuodelta 2002 asti konkreettisena muistutuksena, no, elämänmittaisesta opiskelusta.
Lompakko hävisi viikko sitten eikä suinkaan ole vielä tullut takaisin. Käteistä lompakossa ei ollut, vain yksi lounasseteli.
Eikä tässä koko tarinassa ole mitään pointtia. Tuskin muutan tapojani, tai kukaan muukaan tämän luettuaan, mutta näinkin voi käydä. Onneksi minulla ei ole tapana säilyttää valokuvia tai muita muistoja lompakossani, muuten voisi harmittaa oikeasti.
No comments:
Post a Comment