Saturday, April 30, 2011

Toisen kirjan kirjoittamisesta

Lainaus lempikirjailijaltani Marguerite Durasilta:

"Kun kirjailija kirjoittaa sen vierestä, mikä alun perin oli tarkoitus, hän pilaa kirjoituksen. Sitten hän hyväksyy tämän: pilattu kirjoitus vie kohti toista kirjaa, kohti saman kirjan toista mahdollisuutta." (Marguerite Duras: Kirjoitan)

Työskentelen kohti sen kirjan ideaa joka minulla on mielessäni. Sitten se loppuu, kirja irtautuu tekijästään ja paljastuu omaksi olennokseen. Durasin mukaan valmiissa kirjassa ei tapahdu enää mitään. Tulee julkaiseminen ja vastaanotto, mutta ne ovat eri asia kuin kirjoittaminen, itse asiassa ne ovat kirjoittamisen vastakohta.

Kritiikkejä ei voi lukea kiitoksen toivossa, koska se vie kirjoittamisen koko mielekkyyden. Kirjoitan toista kirjaa, ja mieluummin kuin sanomalehtiä, luen mahdollisimman hyvää kirjallisuutta (kuten nyt Durasta uudelleen). Se on myös suojautumismekanismi, muistutus siitä että kirja on kirjallisuudessa pysyvintä. Kirja on se mikä jää jäljelle, jos on jäädäkseen.

Toisen kirjan idea on kiteytynyt hyvin mielessäni, mutta ilmiasu ei muistuta sitä vielä kovin paljon. Olen suunnilleen sivulla 87, työtä on vielä niin paljon että pidemmälle ei tee mieli ajatella, vasta sitten kun valmis sivumäärä ylittää tietyn pisteen. Aiemmasta kokemuksesta olen huomannut, että juuri siinä 80 sivun kohdalla kirjoittaminen muuttuu tervanjuonniksi ja uuvuttavaksi. Sitä hilaa pikkuhiljaa eteenpäin, kunnes sen saa sysättyä sen suunnilleen 120 sivun ylitse, jossa alkaa loppukiri (tai 150 tai 200, mikä sivumäärä se itse kullekin on, minä kirjoitan lyhyitä kirjoja).

Olen tällä viikolla kirjoittanut iltaisin aika myöhään, lyhyitä aikoja kerrallaan. Se tuntuu sopivan nyt, kun illatkin ovat valoisia. Moby Dollia esittelen seuraavan kerran Helsingissä 24. ja 28. toukokuuta.

PS. Ai niin, muistakaa blogin kilpailu!

Friday, April 22, 2011

Ensimmäinen arvostelu Moby Dollista

Lapsonen herätti pitkäperjantaiaamuna luonnottoman aikaisin, mutta ainakin päivän lehden postiluukun alta kalastanut puoliso pääsi tuomaan uutiset suoraan sänkyyn. Moby Dollista ilmestyi ihkaensimmäinen arvostelu päivän Hesarissa, kynän varressa Antti Majander. Arvostelu löytyy täältä:

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Merten+musikaaliset+jättiläiset+laulavat+toivonsäveliä/HS20110422SI1KU0237s

Kaikki itselleni tekemäni lupaukset olen jo rikkonut, myös sen, että en menisi kirjakauppaan vakoilemaan, onko Moby Doll hyvällä paikalla (tai myynnissä ylipäätään. Oli se, molempia, haa!). Rikon siis vielä tämänkin ja siteeraan arvostelua:

"Saara Henriksson kirjoittaa konkreettisen tämänpuoleisesti - vaikka ei arastelekaan sukeltaa myös valaan vatsaan ja tajuntaan. Ei se hoopoa ole, kumma kyllä, vaan oudon hienoa...Henriksson kutoo kiehtovasti yhteen tietoa ja mystiikkaa merten musikaalisista jättiläisistä."

Itselleni jäi sellainen kuva, että kriitikko on ollut ristiriitaisissa fiiliksissä laskettuaan kirjan kädestään. Se on hyvä, mieluummin totean yrittäneeni jotain reilusti uutta ja kummallista kuin pysytelleeni turvallisilla kotivesillä. Ylipäätään olen iloinen, että kirjani on huomattu ja siitä on löytynyt sanottavaa.

Kohta lähtee juna Kuopioon. Hauskaa pääsiäistä!

Thursday, April 21, 2011

Kilpailu: voita Moby Doll (ja muita kuulumisia)

Moby Doll on siis saapunut kirjakauppohin, sekä hyvinvarustettuihin perinteisiin kauppoihin että verkosta tilattavaksi. Blogin lukijoiden iloksi järjestän sen kunniaksi Margaret Pennyn Suuren valaskilpailun! Varastin idean suoraan Sokeripala-blogista.

Kilpailukysymys kuuluu:

Mikä on paras valas ja miksi?

Vastaukset blogin kommenttilaatikkoon. Vastausaikaa on 12.5. saakka. Parhaat perustelut palkitaan Moby Doll -kirjalla! Lisäksi kaksi kirjaa arvotaan vastanneiden kesken. Voittaja (oikeammin nimimerkki) julkaistaan täällä blogissa, kyselen osoitetta sitten. Kilpailun sponsorina toimii Into Kustannus.

Huom! Blogissa on kommenttien tarkastus päällä, joten voi kestää vähän aikaa, ennen kuin vastauksesi näkyy.

Sitten ihan muuta: Osallistuin viime viikolla Ann ja Jeff VanderMeerin kiintoisaan workshopiin täällä Tampereella. Yhdysvaltalainen kirjailija/toimittajapari kiersi Suomea viikon verran tapaamassa sekä kouluttamassa täkäläisiä kirjoittajia. Suomalaisen sf-f-fandomin ihmeellisyyksiin kuuluu, että isoja ulkomaisia nimiä saadaan tänne tämän tästä ilmaiseksi esiintymään ja jakamaan viisautta. Jeff VanderMeer on kirjoittanut mm. Pyhimysten ja mielipuolten kaupungin, Ann on puolestaan Weird Tales -lehden päätoimittaja.

Osa työpajasta meni minulta ohitse lapsenhoito-ongelmien vuoksi, mutta onnistuin nappaamaan muutaman vinkin minäkin. Aika itsestään selviä juttuja loppujen lopuksi, mutta ne tajuaa paremmin kun joku sanoo ne ääneen. On löydettävä aikaa oman kirjoittamisen lisäksi toisten kirjailijoiden tuotannon lukemiseen. Jos kirjoittaa vähän outoa genreä tai muuten kummallista kirjallisuutta, joutuu tekemään enemmän työtä yleisön löytämiseksi.

Ann VanderMeer puhui tavoitteiden merkityksestä ammattikirjoittajalle. Tavoitteiden on oltava yksilöityjä (ei epämääräisiä kuten "haluaisin kirjoittaa romaaneja"), mitattavissa olevia (esim. kirjoitan näin-ja-näin monta novellia vuoden aikana), mahdollisia ja realistisia (ei niin, että "vuoden loppuun mennessä kirjoitan romaanin joka voittaa Nobel-palkinnon") sekä aikataulutettuja. Romaanin valmistuminen on todennäköisempää, kun sille on asettanut jonkin aikarajan. Välillä on hyvä tehdä myös välitarkastuksia.

Friday, April 15, 2011

Kohti Helsinkiä ja Tähtivaeltaja-päivää!

Huomenna kannattaa varautua hirmuiseen rymistykseen, kun Tähtivaeltaja-päivä saapuu pääkaupunkiin. Itse esiinnyn tapahtumassa paneelikeskustelussa klo 13.15 otsikolla Reaalifantasiaa vai dystopiaa? Kotimainen spekulatiivinen fiktio nyt. Keskustelussa pohditaan, millaista on suomalainen tieteis- ja fantasiakirjallisuus vuonna 2011. Paikalla Vesa Sisättö (pj), Saara Henriksson, Tuomas Saloranta, Tiina Raevaara ja Petri Salin. Luvassa tiukkaa ajatustenvaihtoa, kannattaa tulla kuuntelemaan ja väittämään vastaan!

Tapahtuman kunniavieraat Jeff ja Ann VanderMeerin ehdinkin tavata jo toissapäivänä heidän Suomen-kiertueensa Tampereen pysäkillä. Työpaja poiki useita ajatuksia, niistä lisää myöhemmin.

TÄHTIVAELTAJA-PÄIVÄ 2011

Kunniavieraina
Ann ja Jeff VanderMeer

Lauantai 16. huhtikuuta 2011
Kello 12.00–02.00.
Ilmainen sisäänpääsy, K18

Ravintola Pohjanhovi-sali
Domus Academica, Hietaniemenkatu 14 B

Kaksitoista tuntia scifiä ja fantasiaa, viihdettä ja asiaa!

Tuesday, April 12, 2011

Ihmissuhteita ja kasvua zombien mielentilassa

Julkkarit ovat onnellisesti ohi, kiitos kaikille osallistuneille! Helsingin-vierailua onkin seurannut pitkittynyt flunssa, jonka seurauksena olen kerrankin ehtinyt lukea. Seija Vilénin Mangopuun alla on käymässä kauttani kaverilta kaverille, luin sen yhdessä päivässä, hyytävä ja kiinnostava tarina uskonlahkoon nuorena liittyvästä naisesta. Ennen kaikkea sitä lukiessa tuli kuitenkin nälkä, niin elävästi kirjassa kuvataan hindulaista ruokakulttuuria, tuoksut miltei tuntee lukiessaan. Ruoka on sallittu aistinautinto seksistä pidättäytyville bhaktoille, siksi se ehkä onkin niin tärkeää.

Luin myös loppuun Eve Hietaniemen Yösyötön. Kirjassa mies jää yksin pikkuvauvan kanssa, kun äiti sekoaa ja lähtee lätkimään. Sain sen kesällä Annelta mutta jätin kesken, romaani palautti hyvin mieleen miten avuttomaksi sitä voi tuntea itsensä vastasyntyneen kanssa. Kirja sisältää myös pari ihan osuvaa piikkiä naisten suuntaan: puistomammat valittelevat lastenhoidon raskautta ja miesten itsekkyyttä, mutta lastaan hoitavaa isää he pitävät kuitenkin vähän liian pehmona. Yösyöttö on hyvinkirjoitettu lukuromaani ja erityisesti eri puistoäitien kuvaukset olivat hauskoja, mutta mikään syvällinen kokemus se ei ole. Ja eikös vain tässäkin kirjassa yhdessä kohdassa ollut henkilöllä nimi väärin. Aijai.

(Jatkoa: Lapsen yskän vuoksi valvotun yön jälkeen luin uudelleen myös Laura Honkasalon Tyttökerhon. Käsittämättömän tyhjänpäiväisiä ihmisiä, joista kerrotaan jankkaavaan, tyhjänpäiväiseen tyyliin. Edes minun kaverini eivät ole maailmankuvaltaan noin lapsellisia, ja ne sentään haluavat melkein kaikki kirjailijaksi. Ihmissuhteista lukeminen on kuitenkin parasta sisältöä näille zombiepäiville.)