Wednesday, January 19, 2011

Kosmoskynä - science fictionin ja fantasian kirjoittajille



Mainostan täälläkin Kosmoskynän uutta numeroa!

Kosmoskynä 3-4/2010 käsittelee kirjoittajia erilaisissa elämäntilanteissa.

Julkaisija: Suomen Tieteiskirjoittajat ry
Päätoimittajat: Saara Henriksson ja Christine Thorel

Finncon 2010 Jyväskylässä
Jenny Kangasvuo: Jätehuollon haasteet (novelli)
Jukka Ahola: Kun äly ei riitä (kolumni)
Eeva Pohjonen: Tekstin jakajat. Välimerkeillä vivahteita (Punakynä, uusi kielenhuoltokolumni)
Lapsia, tiskivuoroja ja käsikirjoituksia (keskusteluartikkeli)
Christine Thorel: Writing for Comics With Peter David (kirjoittajaopasarvio)
Yhdistysansiibeli
Seija Hellsten: Parempaa puutarhanhoitoa
Musta aukko
Kosminen Colosseum: arvioitavana novellit Tuomas Saloranta: Aina voi tiivistää; Taina Teerialho: Albiinojen aika; Timo Männikkö: Eläinradan pikajunan arvoitus; Vesa Korhonen: Humanoidifrakmentteja; Petri Laine: Innamoramento; Mirka Ulanto: Jos tähdet voisivat todistaa; Jussi Katajala: Ikuisten unien loppu; Saara Henriksson: Jäänalinen; Juha-Pekka Koskinen: Kaidalle polulle; M.G. Soikkeli: Karttumahoukutin; Terhi Tarkiainen: Kerrospaha; Pirja Lepistö: Kisälli alla kuiden; Timo Surkka: Lihan kaava; Anita Laaksola: Lumitanssija; Tomi Jänkälä: Keskikesällä Harri; Henna Sinisalo: Museon meedio; Helena Kyllijoki: Muumiokukka; Jenni Hirvonen: Mykkä; Tapio Ranta-aho: Nanoerotin pikatoimituksena; J.K. Miettinen: Niin kaunis; Niko Peltonen: Niin oli kirjoitettu; Timo Männikkö: Oh my darling; Tuomas Saloranta: Joelta tullut; Boris Hurtta: Vaitonainen sanansaattaja; Jarmo Karonen: Sovitus (kitaralle); Markus Koskimies: Suojelusenkeli; Harri Erkki: Terrori-isku; Tomi Jänkälä: Karmeat kannut; Jaana Lehtiö: Tulokas; Susi Vaasjoki: Tähdenniemi; Bela Hurtanheimo: Vulvia Frankenstein

Kosmoskynän aikataulu on vihdoin kurottu umpeen, seuraavana ilmestyy numero 1/2011. Lehden tilaus maksaa 20 euroa (14 euroa STk:n jäsenille), maksu suoritetaan seuran tilille Sampo 800019-1746033 (viitteeksi 20116).

Monday, January 17, 2011

Välivaiheita

Kuunnellaan lumiaurojen jyrinää yskivän lapsen kanssa. Keli on nollassa ja pääkalloliukas. Uimahallin ilmanvaihtokanavista nouseva höyry on samaa likaisenvalkoista sauhua kuin taivaskin. Televisiossa Fievel matkustaa villiin länteen. Huonosti nukuttu yö takana, onneksi vähän kipeän lapsen kanssa voi jäädä kotiin.

Tällä viikolla paperipinkka eli käsikirjoitus ei ole minulla. Jo aiemmin tekemänsä ison työn lisäksi kustannustoimittaja korjaa nyt tekstistä virheitä ja merkitsee vielä punakynällä kohtia, joista pitää sopia, mitä niihin tulee. Välimerkkejä, eri tekstitasojen merkkaamista, joitakin kieleen ja tyyliin liittyviä ratkaisuja. Viikon kuluttua pinkka palaa minulle ja teen tai hyväksyn loput muutokset ja korjaukset.

Kustannustoimittajan panos tekstiin tai sen parantamiseen on korvaamaton verrattuna siihen, että vain itsekseni hinkkaisin tekstiä. Toimittaminen tekee ison eron harrastuksena kirjoitettujen tekstien ja julkaistavaksi tarkoitettujen tekstien välille. Kustantaja poimi toimittajan free-markkinoilta varta vasten minulle, sillä pamfletteja ja tietokirjoja aiemmin julkaisseella Intolla ei ole omaa kaunokirjallista toimittajaa.

Moby Doll syntyi vähitellen työn, opiskelun ja lapsenhoidon ohella. Marraskuussa 2006 aloin huvikseni kirjoittaa jännityskertomusta, jossa valas upottaa laivan. Kokeilu oli osa Nanowrimo-projektia, jonka tavoitteena on kirjoittaa romaani kuukaudessa. Tuon vuoden kokeilu päättyi muutaman tuhannen sanan jälkeen, mutta idea valaasta ja tutkijanaisesta jäi elämään. Sepitin tarinaa mielessäni seuraavan vuoden syksyyn jolloin aloitin parin vuoden töissä piipahtamisen jälkeen uudelleen opinnot Turun yliopistossa. Tuon syksyn aikana Moby Dollin tarina alkoi hahmottua myös paperilla.

Kirjoittaminen ja tekstin työstäminen jäivät hetkeksi lapsen syntymän aikoihin, mutta välillä otin pinkan esille ja nakuttelin siitä version, jonka lähetin Ateena-kustantamon ja Parnasson suureen proosakilpailuun. Jos kilpailu ei olisi mennyt tuolloin (vuoden 2008 toukokuussa) kiinni, tuskin olisin lähettänyt sitä vielä mihinkään, niin keskeneräinen se vielä oli.

Kilpailussa ei tullut menestystä. Syksyllä hain käsikirjoituksen työstämiseen uutta puhtia Wihurin säätiön rahoittamalta Kohti mestaruutta -kurssilta, jota järjestetään Oriveden opistolla. Samasta koulutuksesta ovat julkaisseet esikoisromaaninsa mm. kirjailijat Tiina Raevaara ja Carita Forsgren. Koulutus kesti vuoden niin, että ryhmä kokoontui yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Pienen lapsen kanssa romaanin työstäminen oli sikäli hidasta, että kustantajakierrokselle kelpaava versio valmistui vasta kurssin jälkeen tammikuussa 2010.

Lähetin käsikirjoituksen neljälle kustantajalle, joista Into vastasi kuuden viikon kuluttua. Kirja sovittiin ilmestyväksi keväällä 2011. Toinen kiinnostunut kustantaja vastasi vasta lokakuussa 2010, yhdeksän kuukautta sen jälkeen kun olin lähettänyt käsikirjoituksen ja kun toimitusprosessi Inton kanssa oli jo aloitettu. Kahdesta muusta kustantajasta (Avain ja Teos) ei kuulunut koskaan mitään. Into on pieni kustantaja, jolla näkyvyys ja mainosrahat ovat pienet, mutta yhteistyö ja yhteydenpito sekä kustantajaan että kustannustoimittajaan ovat sujuneet saumattomasti.

Kirjan ilmestyminen on jälleen yksi vaihe, jokaiseen vaiheeseen kuuluu oma odotuksensa. Olen kolkutellut kustantajien ovia toisella käsikirjoituksella aikaisemminkin ja tottunut siihen, että tekstien tekeminen ja valmistuminen koostuvat monista, usein limittäisistä vaiheista. Testin syntyminen ottaa aikansa ja se saakin ottaa aikansa. Jos jotain olen joutunut oppimaan niin kärsivällisyyttä. Välillä en ole uskoa, että olen saanut neljä vuotta tärvättyä 160 liuskaan. Novellien kirjoittaminen (ja julkaiseminen) välillä on ollut tervetullut harhautus.

---

Vietän väliviikkoa pinkan selaamisesta keskittymällä muihin hommiin. Muutin blogin ulkoasua ja rukkasin sitä muutenkin. Tavoitteena on päivittää tätä nyt vähän säännöllisemmin kuin viime vuosina. Alunperin perustin blogin, kun asuimme kaksi kuukautta Budapestissa. Blogi toimi muistikirjana ja yhteydenpidon välineenä. Vanhat postaukset säästin, kertokoot ne jos eivät muusta niin kirjoittajan ajattelun muuttumisesta.

Sunday, January 16, 2011

Kevään kirjat 2011

Hesari listaa kevään kaunokirjallisuuden osoitteessa

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kevään+2011+kaunokirjat/1135263050722

Olen iloinen Moby Dollin "mies etsii naista, nainen valasta" -tiivistyksestä. Voisi kuvitella, että kokonaisen kirjan sisältöä ei pysty kiteyttämään viiteen sanaan, mutta tässä se on aika lähellä.

Esikoisista sanotaan, että niitä on epätavallisen paljon, mutta ei niitä ole minusta kuin kymmenen enemmän kuin syksyllä. Syksyllä taas esikoisia oli vähän. Vertasin listaa huvin vuoksi muutenkin puolen vuoden takaiseen. Nyt voi jo melko turvallisesti sanoa, että viime vuoden esikoisista Aleksandra Salmela on lyönyt kunnolla lävitse, mm. Hesarin kolumnistina. Hieno juttu etunimikaimalle, erityisesti ilahduttaa, että Salmela on tamperelainen kuten allekirjoittanut.

Jopa pelottavan kotimaisen kaunokirjallisuuden pitkältä listalta pistävät silmään erityisesti scifi-kirjailija Hannu Rajaniemen ja ex-pomoni Anna Tommolan esikoiskirjat, sukunimikaima Essi Henrikssonin ja kauhukirjailija Marko Hautalan romaanit sekä Juri Nummelinin Verenhimo-antologia, jossa monta tuttua kirjoittajaa tutkii mahdollisuuksia istuttaa vampyyrinovellia kotimaiselle maaperälle. Erityisesti haluan mainostaa tietenkin M.G.Soikkelin Tuo meille hautavettä jos palaat -novellia! Runoista Juha Raution Häkki ja jännityksestä Carita Forsgrenin Jänistanssi kiinnostavat, tamperelaisia hekin.

Mutta kaikista eniten odotan sankarini ja suosikkikirjailijani Peter Hoegin uutta teosta Norsunhoitajien lapset. Edellinen romaani Hiljainen tyttö on kymmenen lempikirjani joukossa, aika lähellä kärkeä.